Suurille päivittäistavaraketjuille suosittu tapa saada asiakkaat sitoutumaan on ketjun oma kanta-asiakasjärjestelmä. Samalla ketjut voivat kerätä tietoja asiakkaidensa ostokäyttäytymisestä, ja myös vaikuttaa kerätyllä tiedolla myymälöidensä valikoimiin.

Asiakkaat liittyvät kanta-asiakasjärjestelmään toiveenaan hyötyä siitä taloudellisesti sekä saada muita hyötyjä ja rahanarvoisia etuja. Osassa järjestelmistä kerätty pistesaldo voi jäädä lunastamatta, koska ei ole tarjolla palkintoja joihin pistesaldo riittäisi. Tämä on valitettava asia, ja se voi jopa kääntää asiakkaat järjestelmää vastaan jos tilanteeseen turhaudutaan sen toimimattomuuden vuoksi.

Negatiiviseksi on koettu myös se, että järjestelmät asettavat kotitalouksia eriarvoiseen asemaan luokittelemalla niitä pelkästään sen mukaan paljonko rahaa kuukaudessa kulutetaan tai asuinpaikan perusteella. Yhtenä esimerkkinä tästä on kun Keskon Plussa -järjestelmää uusittiin 2016, niin sen seurauksena Pirkka -lehti lakkasi saapumasta postin mukana kaikkiin Plussakorttitalouksiin. Postitusten edellytykseksi asetettiin kuukausittainen 250 euron ostoraja, jonka alle jäävät kotitaloudet eivät lehteä enää saa. Pirkka on kuitenkin muodostunut vuosikymmenien aikana melkeinpä instituutioksi, ja Pirkka -niksit ovat jo aikansa legendoja. Lehden voi edelleen kuitenkin noutaa Plussakorttia vastaan K-ketjun myymälöistä.

Sivuillamme pääsee tutustumaan kattavasti erilaisiin kanta-asiakasjärjestelmiin, sekä löydät vinkkejä siihen kuinka voi ostoksistaan saada alennusta. Järjestelmiä ja kortteja on valtava määrä tarjolla, ja voikin olla ihan järkevää hieman arvioiden valita mihin haluaa liittyä. Usein lompakossa lojuu kortteja järjestelmiin joissa ei kuitenkaan todellisuudessa pääse kertymään mitään etua. Helpotuksena tähän ovat mobiilisovelluksena ladattavat kortit esimerkiksi järjestelmissä joissa ollaan jäsenkortin varassa, ja tämän soisi lisääntyvänkin pikapuoliin. Esimerkiksi Holiday Club ja Suomen yrittäjät tarjoavat jo mobiilisovelluksena ladattavaa jäsenkorttia.

Kanta-asiakasjärjestelmät – kolmen kärjessä

Kolme ehkä tunnetuinta kanta-asiakasjärjestelmää Suomessa ovat S -Etukortti, Plussakortti sekä PINS.

S -Etukortin saa maksamalla Osuuskaupan jäsenmaksun, jonka jälkeen saa kortin ja kauppaan avataan tili etujen maksamista varten. Järjestelmä on hyvin kattava pankkipalveluineen ja bonuskertymän maksuineen, kertyneen bonuksen voi myös siirtää esimerkiksi sijoitusrahastoon halutessaan. Etuja saa paitsi bonuskertymänä, myös hintaetuna sekä asiakkaille kohdistettuina tapahtumina.

Plussakortti on Keskon kanta-asiakasjärjestelmä, ja siihen voi liittyä nimellisellä, alle 10 euron maksulla. Plussakortti mainostaakin olevansa Suomen monipuolisin järjestelmä, jolla on laaja yhteistyökumppaneiden verkosto.

PINS -kortti on itsenäinen kanta-asiakasjärjestelmänsä, mutta se tekee Tradekan kanssa yhteistyötä ja koska myös Tradekalla on monipuolisesti etuja jäsenilleen, niin nettisivuillamme asiaa tutkaillaan myös Tradekan osalta.

Kupongit ja alennuskoodit

Erityisesti 18 – 35 -vuotiaat nuoret tekevät ahkerasti verkkokauppaostoksia, ja he ovat myös kuluttajaryhmä joka osaa aktiivisemmin hyödyntää netistä löytyviä alennuskoodeja ja tarjouksia. Näitä koodeja käytetään mm. matkailun, elektroniikan sekä vaatteiden hankintaan. Suomessa koodien käyttö on kuitenkin vielä vähäistä, vain muutaman prosentin luokkaa tehdyistä ostoksista. Tämän arvellaan johtuvan siitä että suomalaiset eivät katso niin paljoa hintaa tehdessään ostoksia, vaan sitä tärkeämpää on tuotteen käytettävyys. Yhdysvalloissa ja Euroopassa on alennuskoodien avulla ostosten tekeminen paljon yleisempää, ja siellä yritykset osaavat hyödyntää tätä myynnin edistämisen väylää huomattavasti tehokkaammin.

Myös paperisia sekä sähköpostilla asiakkaille postitettavia alennuskuponkeja on käytössä, ja esimerkiksi pikaruokaketjujen perinteisten repäistävien kuponkisivujen lisäksi on liikkeitä jotka palkitsevat omia kanta-asiakkaitaan toimittamalla heille suoraan henkilökohtaisia alennuskoodeja tai kuponkeja. Nämä voivat olla myös ikäänkuin palkintoina hyvästä asiakassuhteesta. Mutta asiakkaiden uushankinnassa on käytettävä muita keinoja.

Museokortti

Kortti jolla pääsee 280 museoon Suomessa. Kortin voi hankkia verkkokaupasta tai museoista joihin kortti avaa ovet. Museot joihin kortti käy on lueteltu Museot.fi sivustolla, ja sieltä onkin mielenkiintoista käydä poimimassa itseään kiinnostavia kohteita ja inspiroitua kulttuurista.

Esimerkiksi Fiskarsin museo, Espoon modernin taiteen museo EMMA, Saaristomuseo Pentala Espoonlahti, Turussa Forum Marinum ja museoalukset, Alpo Jaakolan patsaspuisto Loimaalla, Nuutajärven lasimuseo Nuutajärvellä, Arktikum Tiedekeskus Rovaniemellä… Näistä jo saisi mahtavan kesäisen lomamatkan sisällön ajellen ympäri maata ylöspäin ja ottaen museot etapeiksi. Innostuitko?

Muuta lompakosta löytyvää

Kuten huomattu, kortteja ja alennuksia etsivä niitä takuuvarmasti löytää. Jotta asia vielä saisi arvoisensa varmistuksen, tehtiin kirjoittajan lompakkoon tutkimusmatka, ja katsottiin mitä asiakaskortteja sieltä löytyisi. Ja löytyihän niitä.

Tokmanni yrityskortti – alennusta

S-Etukortti – bonusta

st1 -käteisalennuskortti – alennusta heti tankkauksesta

Veikkauskortti – voitot talteen

Subcard – pisteitä keräämään ja ilmaisia tuotteita ansaitsemaan

Yrittäjät jäsenkortti – tankkausalennusta

Kelakortti – terveydenhuoltoon oikeutettu

Metron tukkukortti – osto-oikeus Metron tukkuihin

Kespro tukkukortti – kuin myös

Kirjastokortti – lainausoikeus kirjastoon

Hiustalo – leimakortti, kymmenen leiman jälkeen alennusta.

Tervetuloa!